Leikin mahdollisuudet – lumo, lohtu ja tunnetaidot

On aamu. Puhelin piippaa herätystä. Vielä viimeiset venyttelyt ja sitten ylös sängystä.

Jalat reippaasti lattiaan ja askel kohti hammasharjaa. Auts, mikä siellä tökkää ja pistää jalkapohjaan. Porautuu, niin että sattuu. No legot tietenkin. Sinne ne jäivät pienokaiselta leikin jo hiipuessa illalla. Näkyy joukossa olevan muutama eriparinen barbien kenkäkin ja se ihana muovailtava limaklöntti, jota lapset viskovat innolla, milloin mihinkin suuntaan.

Tilanne herättää tunteita monessa perheessä, eikä aina kaikkein positiivisimpia aamunaloituksia.  

Vaikka aikuisen ärsytyskynnys saattaa ylittyä, kokonaisuus kertoo hyvistä asioista ja onnistumisista. Se kertoo siitä, että lapset saavat leikkiä. Rakentaa minuuttaan ja identiteettiään leikin kautta kohti aikuisuutta. Leikkiessä lapsi harjoittelee elämän oikeita asioita: ongelmanratkaisutaitoja, tulevaisuuden suunnittelua, toisista huolehtimista, ristiriitojen selvittelyä, jakamista ja neuvottelua, pettymysten sietämistä ja tilan antamista toiselle.

Mielikuvitus ja luovuus tuovat uusia mahdollisuuksia ja onnistumisen kokemuksia. Vaikka leikki näyttäisi yksinkertaiselta ja samana toistuvalta, lapsen mielessä tapahtuu koko ajan paljon asioita. Toiston kautta hän käsittelee tunteita.

Ympärillä olevat ihmiset ja toimet ruokkivat leikkiä. Lapsi jäljittelee aikuisten toimia niin teoissa kuin puheissa ja tunnelmissa. Koetut asiat siirtyvät leikin kautta tutummiksi pala palalta. Jännittävä neuvolassa käynti näkyy leikissä. Näin lapsi purkaa tunteitaan ikätason mukaisella tavalla. Nalle saa rokotteen ja lohdutusta. Nuken korvaa tutkitaan. Vauvaa mitataan ja punnitaan.

Leikissä voi syntyä ja kuolla, parantua ja toipua. Leikissä kokee sen, mitä ei vielä pysty sanoilla ilmaisemaan.

Eräs lapsi näki autokolarin, jossa loukkaantuneita kuljetettiin ambulanssiin. Tuo vahva kokemus siirtyi leikkeihin ja toistui monta kertaa, mikä auttoi käsittelemään koettua pelkoa ja jännitystä.

Leikin merkitystä ei voi korostaa liikaa nyt älylaitteiden aikakaudella. Juuri siksi on tärkeää tiedostaa perinteisen leikin merkitys niiden rinnalla. Leikki on lapsen elävä tapa käsitellä niin tuttuja kuin uusia ja hankaliakin kokemuksia. Lapsen leikkiä seuraamalla saa tietoa lapsesta. Siksi onkin tärkeää antaa aikaa ja tilaa lapsen leikille.

Leikkiterapia perustuu lapsen leikin havainnointiin: vaikeat tunteet saavat ilmaisukanavan. Näin aikuiselle avautuu ikkuna lapsen kokemaan. Lapsen tunteet ja reaktiot tulevat näkyville. Sitä kautta on mahdollista helpottaa lapsen tilannetta. Leikki toimii myös ennaltaehkäisevänä ja lapsen hyvinvointia lisäävänä, luontaisena voimavarana.

Nalle pukemistilanteessa voi toimia ohjaajana. Parhaassa tapauksessa pukeminen sujuu huomaamatta ja myönteisessä tunnelmassa. Käytän työssäni apulaisinani pehmoeläimiä nukketeatterin lailla. Niiden avulla voi rohkaista arkaa lasta. Rauhoittaa vilkasta ja aktivoida rauhallista toimintaa. Myönteinen ja turvallinen tunnekokemus auttaa eteenpäin. Usein hankalasta siirtymätilanteesta tulee mieluisa.

Nalle helpottaa myös ruokailutilanteessa. Nalle seuraa lapsen ruokailua ja kannustaa maistamaan.

Se luo myös turvallisuutta vaikkapa uuden hoitajan kanssa ollessa. Leikin kautta voi näin helpottaa arkisista rutiineista selviytymisessä.

Aikuisen kannattaa sukeltaa mukaan lapsen leikkiin. Alle 3-vuotiaan kanssa voi hoitaa vauvanukkea. Keittää puuroa, laulaa, pitää sylissä. Empatian ja huolenpidon malli lähtee pienistä asioista liikkeelle. Pieni kuuntelee ja seuraa mielellään, kun aikuinen eläytyy ja keskittyy leikkiin lapsen vierellä. Usein sillä on rauhoittava vaikutus.

Lapsen kasvaessa mukaan tulee leikkikavereita. Lapset leikkivät vieretysten. Sama lelu kiinnostaa ja sitä havitellaan toisen kädestä. Silloin opitaan jakamista ja pettymysten sietoa. Aikuisen tuki on tuolloin tärkeää: ”se lelu on kaverin kädessä, sinä voit ottaa tämän toisen”. Itkua ja harmin tunnetta ei voi välttää. Aikuinen osaa lohduttaa ja ohjata tilannetta hankaluudesta eteenpäin.

Lelusta luopuminen antaa mahdollisuuden kokea surua, harmia ja tilanteesta selviytymistä aikuisen tuella ja turvassa. Näin leikki vahvistaa tunnetaitojen kehitystä. Samalla aikuinen oppii tuntemaan lasta entistä paremmin.

Lopuksi voin todeta niin omien kokemusteni kuin tutkitun tiedon perusteella leikin olevan välttämätöntä lapsen kehitykselle. Myös aikuisten elämässä huumorilla ja leikkimielisyydellä on keventävä ja voimaannuttava vaikutus. Suosittelen kaikkia leikkimään kukin omalla tavallaan. Leikkisä mieli sopivalla hetkellä avaa uusia portteja ja yhteyksiä tässä verkostojen maailmassa.

Tuula

Kirjoittaja on ollut jo 10 vuotta lastenhoitajana Väestöliiton Kotipalvelussa.