Kehitysvammaisen lapsen osallisuuden tukeminen vuorovaikutustilanteissa

Vammaisiin ihmisiin ja heidän hoitamiseensa kohdistuu paljon ennakkokäsityksiä. Työntekijät voivat kokea riittämättömyyden tunteita, koska eivät osaa aina kommunikoida heidän kanssaan ja turhautua tilanteeseen, koska aina ei ymmärrä mitä toinen halusi minulle sanoa.

Jokainen meistä haluaa olla oman elämänsä päähenkilö, myös asiakasperheen vammainen lapsi. Omassa perheessä lapsella on oma paikkansa ja ympäröivät läheiset ovat tottuneet kommunikoimaan hänen kanssaan. Kun paikalle saapuu uusi hoitaja, alkaa lapsen puheen opettelu tavallaan alusta. Uudelta hoitajalta vaaditaankin monenlaisia kommunikaatiotaitoja, että vammainen lapsi voisi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämän lisäksi lapsella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä päätöksiin, esimerkiksi minkä paidan hän haluaa aamulla pukea päälleen, mitä hän juo ruokajuomana tai millaisia leikkejä hän haluaa arjessa leikkiä. Ja kuinka leikkiä vammaisen lapsen kanssa?

Kehitysvamma on vamma ymmärrys- ja oppimiskyvyn alueella, ja se vaikeuttaa vuorovaikutusta ja kommunikointia. Jotta lapset tulevat kuulluiksi, vaatii se meiltä kaikilta hoitajilta enemmän aikaa kuin normaalisti sekä aitoa kiinnostusta ja halua kehittyä vuorovaikutuksessa koko ajan. Kohtaamistilanteissa on nimittäin mahdollisuus kehittyä ja kehittää jatkuvasti uusia yhteisiä kommunikoinnin tapoja.

Havainnoimme itseämme, ympäristöämme, esineitä ja asioita, kun kokeilemme ja tutustumme niihin. Vammainen lapsi ei pääse aina asioiden lähelle johtuen esimerkiksi pyörätuolirajoitteista. Tällöin hoitajan on osattava tarttua tilanteeseen ja tuoda esineet/asiat lapselle lähelle. Loistavaa olisi, jos hoitajalla olisi kykyä nähdä asiat mahdollisuuksina ei esteinä tai rajoitteina vammaisen lapsen näkökulmasta. Se toki vaatii hoitajalta viitseliäisyyttä ja aikaa, mutta kokemuksesta kerron, että se kannattaa! Lapsen hymy tai kommunikoinnin onnistuminen tuo tunteen merkityksellisestä työstä, jota me hoitoalalla teemme.

Vammainen lapsi hyötyy aistikokemuksista vuorovaikutustilanteessa. Näköaistia voi harjoitella esimerkiksi katseen kohdistamisella, erilaisin värein ja kuvin sekä esinein. Kuuloaistia voi hyödyntää kuuntelemalla metsän, aaltojen ja vaikka eläinten ääniä. Hajuaistia voi aktivoida metsän, kukkien tai pullan tuoksulla. Vammaiset lapset nauttivat usein läheisyydestä ja kosketuksesta. Kehoon kohdistuvat aistimukset (paine, värähtely ja kutina) antavat kokemuksia omasta kehosta, sen ääriviivoista, lihasten ja luuston olemassaolosta ja toiminnasta. Esimerkiksi pesutilanteissa voidaan käyttää harjaa tai sientä ja vaihdella veden lämpötilaa. Rentoutustilanteissa puolestaan voidaan kehoa hieroa pallolla tai värisevällä esineellä.

Vammaisen lapsen kanssa kommunikointi vaatii ennakointia ja aikaa. Yhteyttä häneen voi hakea katseen, piirtämisen, valokuvien, videoiden, esineiden, lelujen ja pelien avulla. Oikeastaan se vaatii sitä, että hoitaja on aidosti myös itse näistä asioista kiinnostunut. Voit tarjota lapselle erilaisia vaihtoehtoja ja anna lapsen päättää itse ja vältä hänen puolesta tekemistä. Tärkeää on mahdollistaa onnistuminen ja iloita. Muista, että epäonnistuminen ja pettymys kuuluvat elämään. Kuvat hidastavat ja monipuolistavat puhuttua puhetta. Yleensä kuvien avulla viesti välittyy lapselle hänen ymmärryksensä tasolla. Kuvat toimivat myös muistin tukena ja laajentavat lapsen ajattelua. Kuvien avulla voi luoda yhteyden ja niiden avulla voi ohjata lasta toimimaan tietyllä tavalla. Leikin avulla vammainenkin lapsi voi toimia yhdessä toisten lasten kanssa ja kokea joukkoon kuulumista. Tähän sairaat ja vammaiset lapset voivat tarvita meidän hoitajien apua. Hoitajien tehtävänä onkin huolehtia leikkipaikan esteettömyydestä. Esteettömyys ei ole vaan pyörätuolilla pääsemistä jonnekin, vaan sitä, että eri tavoin kommunikoivat ja aistivat lapset huomioidaan leikin ympäristöjen ja toimintatapojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Espoon Lakistosta löytyy esimerkiksi esteetön leikkipuisto, jossa on mahdollisuus käydä kokeilemassa erilaisia aisteja

Mari Seppänen, vammaistyön vastuuopettaja, Varia

Mari on vapaa-ajallaan työskennellyt Väestöliiton Kotipalvelun vammaistyön perheissä.